Kirsi Jalava

Kirsi Jalava

KIRSI JALAVA
s. 1966
asuu ja työskentelee Janakkalassa

Kirsi Jalava on ammatiltaan luokanopettajana. Hän opiskeli Hämeenlinnan opettajakoulutuslaitoksessa (Tampereen yliopisto), jossa hän erikoistui kuvaamataitoon ja äidinkieleen. Vuosikymmenten varrella hän on eri tahoilla opiskellut piirustusta, maalausta, kuvanveistoa ja valokuvausta, mikä on antanut hänelle valmiuden itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn.

Jalavan mukaan kuvataide on aina ollut hänelle tärkeä osa elämää. ”Viime vuosina olen harrastanut sitä omatoimisesti: lähinnä olen maalannut öljyväreillä, mosaiikkityöt ja valokuvaus siinä rinnalla.”

Hän on keskittynyt ennen kaikkea maalaamiseen aina kun aikaa työn ja arjen askareiden lomassa on vain liiennyt ja erityisesti viikonloppuisin.  ”Jos oikein hyvin käy pystyn maalaamaan useamman tunnin kerrallaan.2 Itse tekemisen palo onkin ollut niin kova, että taideteosten julkinen esittely on jäänyt toissijaiseksi. Siksi hän ei myöskään ole tuntenut vielä tarvetta pitää omaa näyttelyä. Ei liene liioittelua, että osallistuminen Naivistit Iittalassa -kesänäyttelyyn aloittaa Kirsi Jalavan taide-elämässä aivan uuden vaiheen.

Vuosien aikana oma ilmaisu ja aihepiiri ovat kehittyneet tunnistettavan yksilölliseksi. Jalava kutsuu maalaustensa päähenkilöä Miekkoseksi, joka on kulkenut hänen mukanaan jo nuoruudesta lähtien. ”Aluksi hän oli mustavalkoinen suurihattuinen piirroshahmo ilman kasvoja. Myöhemmin hän on ollut päähenkilö vesiväritöissäni ja nykyisin öljyvärimaalauksissani. Kasvotkin hän on jo saanut.”

Mutta mistä tuo kiehtova hahmo, Miekkonen ilmestyi hänen taiteeseensa? Tekijällä on siitä aavistusta varmempaa tietoa. ”Luin jo lapsena paljon; satuja ja fantasiaa muiden mukana. Olin ehkä 12-13 -vuotias, kun luin J.R.R. Tolkienin  kirjat Taru sormusten herrasta sekä Sinne ja takaisin. Jälkimmäinen oli Tove Janssonin kuvittama. Toki muumit ja Muumilaakson asukkaat olivat Janssonin piirtäminä tulleet tutuiksi ja ihailin jo ennestään hänen tyyliään. Kehittelin oman versioni tällaisesta vapaasta seikkailijasta; hahmon joka vaeltaa vuorilla, istuu nuotiolla tähtitaivaan alla.”

Opettajaksi valmistumisen jälkeen Jalava aloitti aivan ensimmäiseksi valokuvaharrastuksen. Hän tunnistaa, että valokuvaamisesta on siirtynyt jotain merkittävää myös maalauksiin. ”Valokuvaan mielelläni lähikuvia esim. kasveista ja hyönteisistä, maalaan mielelläni lähikuvia kasveista ja hyönteisistä… Luonnon ihmeelliset pienet yksityiskohdat kiehtovat ja Miekkonen on mainio opas niiden äärelle.”

Miniatyyrimäisissä maalauksissaan Kirsi Jalavaa kiinnostaa sadunomainen ilmapiiri, mutta hän korostaa, että elämästä kaikki aiheet lopulta tulevat. Hän toivoo, että ihmiset havahtuisivat huomaamaan, kuinka ihmeellinen maailmamme on luonnon pieniä yksityiskohtia myöten.

Kirsi Jalavalle itselleen tällainen ihmeellinen maailma on osa hänen elinpiiriään ja avautuu siksi vaikkapa työhuoneen ikkunasta. ”Ikkunasta avautuu peltonäkymä, jonka takana häämöttää kuusimetsän vihreä reuna. Peltoaukean takaa näkyy ikiaikainen Haikoisten linnavuori, jonne muinainen Janakkalan Miekkamies on todennäköisesti kiivennyt ja jonne jo piirroksissani seikkaillut hahmo olisi varmasti mielellään poikennut.”

Kirsi Jalavan teos "Pyykkipäivän välipala". Öljymaalaus, 2019.

Tapahtumat