Salla Lylynoja

Salla Lylynoja

SALLA LYLYNOJA
s. 1972
asuu ja työskentelee Valkeakoskella

Salla Lylynojan elämässä taide on ilmestynyt muistuttamaan tärkeydestään useaan kertaan. Hän on ollut innokas piirtäjä pienestä pitäen ja usein isä harrastajamaalarina antoi hyviä vinkkejä kuvien paranteluun. ”Teini-iässä urheilu vei kaiken ylimääräisen ajan ja piirtäminen jäi, vaikka koulussa kuvaamataidon numero oli aina 10.”

Lylynoja muistaa tarkasti, kuinka toisen lapsen syntymän jälkeen hän äitiyslomalla palasi taiteen äärelle ja alkoi tehdä akvarelleja. Äityislomalla oli aikaa pohtia myös uutta suuntaa elämälle. Lylynoja päätti lähteä opiskelemaan Ikaalisten käsi – ja taideteollisuusoppilaitokseen, josta hän valmistui vuonna 2006. Pääpaino opiskelussa liittyi kuvittamiseen.

”Siellä tutustuin minulle mieluisaan pesutekniikkaan. Tein jonkin verran myös seinämaalauksia ja maalailin akvarelleilla tilaustöitä, mutta se oma juttu ei vielä ollut löytynyt. Palasin takaisin päiväkotityöhön ja kuvanteko sai jäädä odottamaan ”parempia aikoja”. Palo oli koko ajan pinnan alla, mutta arki kolmen pienen lapsen kanssa yhdistettynä työelämään ei jättänyt tilaa maalaamiselle.”

Seuraavassa vaiheessa yhtä kiertotietä taiteeseen merkitsi alanvaihdos. Salla Lylynoja kouluttautui parturiksi, jossa hän saattoi hyödyntää sekä kykyään työskennellä ihmisten kanssa että visuaalista luovuuttaan.  ”Ajattelin, että sitten joskus aloitan taas maalaamisenkin, kun aika on sopiva. Melko pian läheinen ihminen sairastui yllättäen ja vakavasti. Tajusin, että ns. sopivaa aikaa ei koskaan ehdi tulemaan. Havahduin suunnattomaan kiitollisuuteen siitä kaikesta, mitä vielä oli olemassa ja niin huomasin taas maalaavani. Akvarelli oli jo tuttu ja siitä lähdin liikkeelle. Aiheet ovat siitä lähtien keskittyneet elämän pieniin asioihin vastapainoksi surulle ja murheelle, joka siinä elämäntilanteessa oli vahvasti läsnä. Kuvani ovat kiitos-kuvia.”

Lylynojan mukaan hänellä oli suunnaton tarve löytää maalaamiseen ”se oma juttu”. Oikeastaan ratkaisu siihen löytyi, kun hän palasi hieman menneeseen ja yhdisti akvarellin ja pesutekniikan. Myös Ikaalisissa hioutunut kuvitusmaisuus näyttää luontevasti liittyneen hänen ilmaisurekisteriinsä. ”Hetken aistiminen on tärkeä perusta myös töiden aiheiden syntyyn. Työtapani on tavallaan tunteellinen. Haen jonkun tilanteen elämästäni ja tunteen, jonka se herätti. Tuon hetken kuvitan.”

Näistä aineksista Salla Lylynoja luo kuvia tavalla, jota voisi luonnehtia naivistiseksi symbolismiksi. Teosten äärellä on aavistavinaan piirteitä myös opettavaisen eläinsadun traditiosta, jota Lylynoja omaperäisesti jatkaa.

Ratkaisevan päätöksen yhteydessä Salla Lylynoja liittyi jäseneksi Valkeakosken kuvataiteilijoihin. Vuosien etsimisen jälkeen myös taide on löytänyt paikkansa työn ja perheen lomassa.

”Huomaan, että hektisen muun elämän keskellä maalaaminen tällä tekniikalla on lähes meditatiivinen lepohetki juuri keskittymisen vaateen vuoksi. Se voimauttaa. Oma parturiliike myös mahdollistaa sen, että voin itse määritellä työaikani ja siten keskiviikot liike on kiinni ja silloin minä maalaan. Liikkeessäni on myös pienimuotoinen galleria töilleni.”

Salla Lylynoja laskee, että ainakin 15 vuoden ajan hän on käynyt Naivistit Iittalassa -näyttelyissä. Nyt aikaisemmin kaukaisena siintänyt haave päästä mukaan omilla maalauksilla on täyttä totta.

Salla Lylynojan teos "Rytmihäiriö". Akvarelli ja pesutekniikka, 2019.

Tapahtumat