Terho Peltoniemi

TERHO PELTONIEMI

s. 1966
asuu ja työskentelee Jyväskylässä

Terho Peltoniemi on ollut lapsesta asti innostunut piirtämisestä. Vain innostuksella ja ahkeruudella itseoppinut taiteilija voi saada lahjakkuutensa esiin. Jo 12-vuotiaana Peltoniemi teki ensimmäiset öljyvärimaalaukset ja 15-vuotiaana hän aloitti ensimmäisen laajan maalaussarjansa: Väinö Linnan romaanitrilogia Täällä pohjantähden alla teki nuoreen niin voimakkaan vaikutuksen, että hän alkoi maalata kirjan kohtauksia.

Vieläkin haasteellisemmin hän palasi kirjan kuvittamiseen viisi vuotta myöhemmin, jolloin alkoi tehdä Pohjantähti –sarjaa. Sarjan maalauksia oli runsaasti esillä näyttelyissä ja erityisesti ne huomattiin tapahtumissa, joissa käsiteltiin Linnan kirjallista tuotantoa.

Vähitellen mielessä kypsyi ajatus, että maalarin taidoilla voisi saada jopa elannon. Vuonna 1992 Terho Peltoniemi alkoi tehdä joulu- ja onnittelukortteja. Pian korttien rinnalle tulivat puuha- ja värityskirjat, adressit, julisteet ja pelit. Vuosikymmenen lopulla toiminta laajeni edelleen, kun Peltoniemen kehittelemä maalaisnostalginen Hörölän väki ilmestyi kortteihin, tekstiileihin, kirjoihin, keramiikkatuotteisiin ja viimein myös sarjakuviin.

Hörölän väki sai nimensä äänekkäimmästä naurun muodosta, hörönaurusta. Taiteilija tarjosi kuvillaan synkistelyyn taipuvaiselle kaamoskansalle visuaalista nauruterapiaa, mikä vaikuttaa edelleen yhtenä ominaisuutena hänen uusimmassa maalaustuotannossaankin. Taiteilija muistaa, että lapsuudessaan hän vietti kotipitäjässään Kauhavalla paljon aikaa serkkunsa maatilalla. Viehtymys maalaisnostalgiaan kumpuaa sieltä. Jossakin nimeämättömässä paikassa asuu taideteosten onnellinen maalaisväki, joka kiteyttää elämänviisautensa sananparsiin.

Terho Peltoniemi teki kuvitustöitä ammatikseen lähes 20 vuotta. Silloin päätekniikkana oli pastellimaalaus. Edelleenkin hän painattaa maalauksistaan kortteja, joita uran aikana on julkaistu reilusti yli tuhat aihetta.

Peltoniemen on kiinnostunut muotokuvamaalauksesta ja sen erityismuodosta karikatyyristä. Maalaiselämää kuvaavissa maalauksissa on paljon ihmisiä, joiden esittämisessä realistinen todentuntu yhdistyy karikatyyrimäiseen liioitteluun. Maalaukset vertautuvat kansannäytelmä satiirisiin kohtauksiin kesäteatterissa. Kesäteatterit ovat kylien suurta taidetta, johon saavutaan kauempaakin.

Peltoniemi tekee aikamatkoja menneisyyteen nostalgisten mielikuvien ja mielikuvituksen voimalla. Yksityiskohtien tarkka kuvaus on merkki onnistuneesta matkasta. Aikamatka menneisyyden auvoiseen tunnelmaan siirtyy maalauksiin, kun taiteilija yhdistää realistiseen kuvaukseen myös naivistista tyylittelyä. Siinä on muotoutunut myös tehokas menetelmä saada katsoja irti etiketistään: leveä hymy, ukkosen lailla nouseva nauru ja koko näyttelytilan täyttävä hörönauru todistavat maalausten vaikutuksen.

www.terhopeltoniemi.com