Naivisti Luciana Mariano kuvaa naisten elämää

Naivistit Iittalassa -näyttelyissä jo yli kuusi vuotta mukana ollut Luciana Mariano kuvaa taiteessaan paljon naisen elämää. Tässä hän kertoo taiteen tekemisen taustoistaan ja miten hän kokee naiseuden Suomessa ja maailmalla. Voit lukea tekstin myös alkuperäiskielellä englanniksi.

Peili ja muistikirja

Kun muistikirja oli käytetty kokonaan, siirryin seuraavaan, ja sitä seuraavaan, ilman minkäänlaista kiintymystä tai epäröintiä. Saan onnentunteen tekemisestä, ja valkoinen sivu tai kangas on aina ollut paljon mielenkiintoisempi kuin valmiit työt.

Omasta taiteestani puhuminen on vähän kuin kuvaisin näkymääni peilistä – ja naisina olemme harvoin täysin tyytyväisiä peilikuvaamme. Kannan taiteellista omituisuutta mukanani aivan varhaisista ajoistani lähtien. Intohimoni oli luoda; minulla oli halu maalata, mutta en ollut koskaan kovin kiinnostunut lopputuloksesta. Itse asiassa ollessani lapsi äitini osti minulle jatkuvasti muistikirjoja, ja ne täyttyivät nopeasti piirustuksista, visuaalisesta tarinankerronnasta ja hillittömästä fantasiasta, joka pursui sivuilta.

50 vuotta myöhemmin jatkan samaa käytäntöä: sisäinen puhe on ilmaistava, ja se tapahtuu, kun maalaan, mitä tahansa maalaankin. Se, mitä tulee ulos, ei ole tärkeää, ei ole väliä onko tulos kaunista vai rumaa, se on vain tuotava esiin, sanottava, rekisteröitävä ja siirrettävä sivuun sisäisen rauhani ja helpotukseni saavuttamiseksi.

Naisellista taidetta

Teoksissani on yleensä asioita, joita näen, kuulen, tunnen tai kuvittelen: unelmia, tarpeita, epäilyksiä tai provokaatioita – tietoisia tai tiedostamattomia. Ne kätkevät aina sisäänsä jotain kiehtovaa, avointa kerrontaa, salaisia ​​esineitä, viestejä, havaintoja. Ne ovat pehmeitä poliittisia lausuntoja, naamioituina. Ne välttävät konflikteja ja esittävät samalla lempeää mutta rajua retoriikkaa. Taiteeni on naisellista (ja feminististä) ja kaipaa vuorovaikutusta, levollisuutta, solidaarisuutta ja paljon muuta. Siinä on raskaus, synnytys ja naiivien ideoiden ja ihanteiden syntymä. Se puhuttelee kaikkia iästä riippumatta, mutta haluaa luoda yhteyden kanssaihmiseen etsien merkitystä ja sanatonta taikaa.

Syntymäpäiväni on maaliskuussa, ja maaliskuu on myös kuukausi, jolloin juhlitaan naisia. Suomalaiseksi tuleminen oli valinta, joka antoi minulle mahdollisuuden kokea uudestisyntymisen, itseni uudelleen keksimisen ja sopeutumisen elämänmatkani toiselle puoliskolle. Se antoi mahdollisuuden valita ominaisuuksia ja yhteensopivia piirteitä, kuten värejä, joista muodostuu seuraava taideteos.

Vapaammaksi ja vahvemmaksi

Haluan tuoda latinalaisamerikkalaisen syntyperäni kankaalle sekoittaen sen luonnolliseen kauneuteen ja hienovaraiseen armoon, jota niin ihailen suomalaisissa naisissani, ja toivon tulevani vapaammaksi ja vahvemmaksi, kuten he. Kuten taiteeni, myös kokemukseni antavat minulle mahdollisuuden oppia, nauttia ja luottaa tekemiseen. Kuten taiteessa, uskon, että elämä on avoin kertomus, ja lopputulokset ovat vain seurauksia valinnoistamme. Siksi meidän tulisi aina valita polku ja elementit, jotka rakentavat parhaita tarinoita matkan varrella. Valinta on avainasemassa, se on elinikäinen prosessi, jossa opimme poimimaan oikeat väriliidut matkallemme: rakkauden valitsemisen kivun sijaan, itsekritiikin ilman tyranniaa, hyväksymisen eroavaisuuksista huolimatta. Sisaruuden, solidaarisuuden, keskinäisen voimaantumisen ja monimuotoisuuden kunnioittamisen.

Loppujen lopuksi meillä kaikilla on jotain lisättävää, opittavaa ja opetettavaa elämän mielenkiintoisessa, salaperäisessä ja värikkäässä taiteessa.

Teksti: Luciana Mariano

Yläkuva Luciana Mariano, Tired mother, akryyli, 2023

Luciana Mariano, Suomalaiset teräskukat, akryyli, 2022

Voit tutustua Lucianaan lisää Taiteilijamatrikkelissamme.