Jeroma Tabell

JEROMA TABELL

s. 1948
asuu ja työskentelee Tampereella

Tervolassa syntyneen Jeroma Tabellin elämässä taide on ollut luonnollinen asia lapsuudesta alkaen. Hän asui koko lapsuutensa ja osan nuoruuttaankin mummolassa. Saman katon alla asusti myös kaksi setää, jotka maalasivat tauluja: Sedät kävivät sahalla tai tiilitehtaalla töissä ja myöhemmin Oulussakin. Siitä huolimatta he maalasivat keittiön pöydän ääressä iltaruuan jälkeen. Se oli meillä aivan normaalia. Vaikka elämä olikin aineellisesti niukkaa, seinillä vaihtuivat alati uudet taulut.

Tabellin taiteellinen kehitystarina muistuttaa kuin hyvin laadittua käsikirjoitusta elokuvaan tai romaaniin. Maalaamisesta on muodostunut hänelle keino kiinnittyä elämään, sietää ja selviytyä siitä. Hän kuvaa taiteen merkitystä itselleen tavalla, jossa ei voi olla kompromisseja: Taide on niin juurtunut minuun, että tulen kipeäksi ellen voi tehdä jotain. Maalaaminen on ollut rentoutumis-, latautumis- ja jaksamiskeino. Siksi myös minun seinälläni taulut vaihtuvat.

Tabell on todennut, ettei hän olisi selvinnyt työvuosiensa vaativimmista tehtävistä ilman taiteen tekemistä. Tarttuminen siveltimeen on lopulta ollut kuin parantava lääke henkisiin vastoinkäymisiin. Vain opiskeluaikana ja asuinpaikkojen vaihtumisen aikaan maalaamiseen on tullut taukoja.

Jeroma Tabell on huomannut, että muutokset maalaamisessa ovat olleet yhteydessä elämässä tapahtuviin muutoksiin. Silti hänen taiteellisessa identiteetissään on säilynyt vahvana jotain sellaista, jonka tekee mieli palauttaa mummolan keittiön pöydän äärelle. Sedillä oli kyky maalaamalla etääntyä työn rasituksista ja siirtyä arkitodellisuuden ulkopuolelle. Aiheet vaihtelivat viidakon eksoottisista eläimistä suurkaupungin pilvenpiirtäjiin ja pyramidien myyttiseen aikaan.

Tabell muutti kaupunkiin 17-vuotiaana ja aloitti kansalaisopiston taidepiirissä. Siellä hän ensimmäisen kerran sai kuulla olevansa naivisti. Kun hän kirjastossa haki selvennystä naivismin merkitykselle, hän löysi kohtalonomaisesti kirjan Marc Chagallista. Suurenmoiset sedät, naivismi ja Chagall’n maan vetovoimasta riippumaton taide johdatti hänet yhä vahvemmin omalle tyylilliselle väylälleen, josta näemme alati uusiutuvia esimerkkejä myös Naivistit Iittalassa –kesänäyttelyissä.

Tabellin maalausten visuaalinen perusasetelma voi synnyttää mielleyhtymän aina maailman luomiskertomuksen myyttisiin vaiheisiin. Ehkäpä maalauksissa on kyse ajasta, jolloin alkuhetki on haipunut jo sukupolven tai kahden päähän ja sivilisaatiokin laajentunut jo Edenistä itään, länteen, pohjoiseen ja etelään. Alkumyyttiin täsmentyvä asemointi antaa taiteilijalle mahdollisuuden korostaa ihmisen ja luonnon tasa-arvoista yhteyttä.

Monimerkityksellisissä maalauksissa ihmisen arvoja ja moraalia käsitellään hyvin ajankohtaisella tavalla. Sekä sisällöissä että ilmaisussa korostuu vaistonvararaisuuden, intuition ja arkkityyppisen muistin merkitys, joka kyseenalaistaa ajassamme vallitsevaa järjen ylivaltaa. Siksi ei ole olekaan ihme, että Jeroma Tabellin naivismiin on viime vuosina tullut yhä enemmän myös surrealistisia piirteitä. Ilmaisulliseen muutokseen on vaikuttanut luonnollisesti myös lähiaikojen muutokset taiteilijan elämässä.

www.tabelli.fi/