Rauni Koivisto

RAUNI KOIVISTO

s. 1959
asuu ja työskentelee Hyvinkäällä

Rauni Koiviston kehitys naivistiksi eteni tavallisesta poikkeavasti, suorastaan nurinperin. Hän toimi pitkään osastonhoitajana sairaalassa. Äitiyslomalla hän alkoi harrastaa ompelua ja maalailua. Koivisto onkin todennut, että silloin, nuorena äitinä hän oli naivisti aidoimmillaan.

Sittemmin muutto Turusta Hyvinkäälle mahdollisti Koivistolle opiskelun iltakouluna toimivassa Hyvinkään taidekoulussa. Opiskelu taidekoulussa vaikutti päätökseen ammatinvaihdoksesta. Pian hän opiskelikin sekä Riihimäen ohjaajainstituutissa että Taideteollisessa korkeakoulussa. Vuonna 2002 hän valmistui ohjaustoiminnan artesaaniksi ja vuonna 2004 kuvataideopettajaksi.

Olisi johdonmukaista ajatella, että moisen koulutuksen jälkeen hän tekisi kaikkea muuta, mutta ei missään tapauksessa naivismia. Toisin kuitenkin kävi. Kun hän vieraili vuonna 2010 Naivistit Iittalassa -näyttelyssä, hän reagoi yleisön iloisiin ilmeisiin ja puheensorinaan.

Kokemus merkitsi murrosta hänen taidenäkemyksessään, mikä taas tarkoitti sitä, että hän tavallaan palasi äitiysloman aikaiseen ilmaisuunsa. Hän syntyi naivistiksi oikeastaan kaksi kertaa, ensin itseoppineen välittömyydellä ja toisen kerran tiedostamalla omimman tyylilajinsa.

Rauni Koivisto on taideaineiden opettaja Riihimäen kansalaisopistossa. Monille tekijöille naivismi toimii oivallisesti työn vastapainona. Koiviston kohdalla ollaan jälleen poikkeuksen äärellä. Miten jaksaa ensin opettaa taidetta ja sitten tehdä sitä? Ilmeisesti oikea vastaus on, että naivismia jaksaa. Koivisto on kertonut, että päivisin hän on töissä ja iltaisin on omaa aikaa, mutta yöllä on kaikkein rauhallisinta ja hiljaisinta. Silloin voi paneutua omaan työskentelyyn.

Jo pitkään Rauni Koiviston pääaihe on ollut lehmä. Taiteilijan mukaan luonnosteluvaiheessa ideoita syntyy ketjuna: yhtä luonnostellessa hahmottuu jo idea seuraavaan jne. jne. Lehmäteeman kohdalla on tapahtunut juuri näin. Lehmä on Koiviston maalauksissa iloisen burleski olento, joka myös toteuttaa Rauni Koiviston naivismilleen määrittelemiä päämääriä:

Tarkoituksena taiteessani on tuoda toivoa. Ilo luo tilaa luovuudelle. Ilo pitää meidät täysin hetkessä kiinni. ilo hälventää pelkoa. Ilon hetkissä on jotain pyhää.