Paikkakunta:
EuraSyntymävuosi:
1963Tekniikat:
maalaustaideAimo Vuorinen on harrastanut kuvataidetta koko elämänsä ajan. Voi hyvin ymmärtää, että maalauksen tekniset taidot hänen piti hankkia erikseen, mutta puusepän ammattitaidosta oli ratkaisevaa hyötyä intarsian teknisissä ratkaisuissa. Vuorinen oli kehittymässä intarsian tekijänä yhä osaavammaksi. Sen lisäksi hän on kirjoittanut myös runoja.
Vuorinen oli juuri kouluttautunut uuteen ammattiin, eräoppaaksi ja aloittamassa työn sillä alalla, kun vuonna 2009 elämä pysähtyi: aivoinfarkti halvaannutti hänet pyörätuoliin. Vuorinen menetti puhekyvyn ja myös puusepän ja taiteilijan tärkein kehon raaja, oikea käsi halvaantui.
Moni nykytaiteilija on kertonut, että saavuttaakseen piirtämiseen tai maalaamiseen alkuvoimaisuutta, he ovat alkaneet työskennellä myös vasemmalla kädellä. Aimo Vuorisen oli aivan pakko tehdä niin, jos hän aikoi vielä joskus nauttia maalaamisesta. Siihen hän tarvitsi paitsi usein peräänkuulutettua suomalaista sisua myös vahvaa elämänuskoa. Vähitellen kodin seinät alkoivat täyttyä kirkasvärisillä maalauksilla, jotka tekijä signeerasi etunimellään AIMO.
Nyt, vuosien jälkeen Aimo Vuorinen on kertonut haastattelijoille, että maalaaminen on hänen rakkain harrastuksensa, joka pitää elämän vireänä. Kun hän vuonna 2016 esiintyi ensimmäisen kerran naivistit Iittalassa -kesänäyttelyssä, hänestä tuli mediahenkilö kotimaakunnassaan. Samasta kylästä näyttelyssä on mukana kaksi taiteilijaa: Matti Laine ja Aimo Vuorinen.
Näyttelykutsun jälkeen tilanne muuttui ratkaisevasti. Kun Vuorinen sitä ennen maalasi lähinnä omaksi harrastuksekseen, hän kutsun jälkeen sai taiteensa vastaanottajiksi tuhansista ja taas tuhansista ihmisistä koostuvan taideyleisön. Samassa yhteydessä hän liittyi myös naivistien sankkaan joukkoon, jossa tärkeää on myös keskinäinen vuorovaikutus: toiselta oppii ja yhteisyys antaa pontta yksinäiselle työskentelylle. Vuorinen oli aikaisemminkin kiinnostunut naivismista ja oli vieraillut myös Iittalassa, mutta nyt hän on osa naivismin ”koulukuntaa”.
Samalla myös uusi maalauskäsi on kehittynyt toteuttamaan yhä tarkemmin maalarin tahtoa. Kesänäyttelyssä aidot AIMON maalaukset tunnistaa jo kaukaa. Pääväreihin perustuva kolorismi paistaa kirkkaana pilvisenäkin päivänä.