Naivistitaiteilija Panu Hemminki
Panu Hemminki asuu ja työskentelee Lapualla. Panu Hemmingillä on pitkä ura taiteilijana alkaen jo 1990-luvulta. Hän on maalannut enimmäkseen naivistisella tyylillä, mutta tehnyt myös maisemamaalauksia ja abstrakteja töitä. Hänen tuotantonsa merkittävä piirre on surrealismin ja pohjalaisuuden yhdistäminen ja hän on luonut oman pohjalaiseksi surrealismiksi kutsumansa tyylisuunnan. Panu Hemminki on osallistunut Iittalan näyttelyyn kaksi kertaa.
Panu, mikä veti sinut naivismin pariin ?
Sanoisin, että yleinen positiivisuus, leikkimielisyys, huumori ja iloisuus. Elämänasenteellani tykkään purjehtia “optimistijollalla elämän merellä”. Tästä tulikin mieleen, että optimistijollaa en ole vielä teoksiini maalannut. Täytyypä vielä maalata sellainen jossain vaiheessa. Ja tietenkin sitten vastapainoksia samaan maalaukseen pessimistijolla. Miltähän sellainen mahtaisi näyttää ? Olen sitä mieltä, että naivismissa on asennetta, jota maailmaa tarvitse.
Lisäksi on ollut todella hienoa päästä naivistien yhteisöön mukaan. Jokainen taiteilija tarvitsee yhteisönsä. Yhteisöllinen energia antaa todella paljon.
Ketkä taiteilijat ovat vaikuttaneet sinuun ?
Itseeni on vaikuttanut paljon naivismin lisäksi surrealismi ja erityisesti Salvador Dali. Sanoin jopa nuorena, vuonna 1989, että sinä päivänä kun Dali kuoli (1989), minä synnyin suurrealistina. Pidän myös Rene Magrittesta, jonka tapa tehdä surrealistista taidetta on sekä yksinkertaista, että puhuttelevaa.
Naivismin alueella luonnollisesti Henri Rousseau on ollut tärkeä. Suomalaisista klassisista taiteilijoista pidän Hugo Simbergistä. Johtuen siitä, että olen kotoisin ja asun Pohjanmaalla, ovat myös pohjalaistaiteilijat olleet aina merkittäviä. Heistä voisin nostaa esille Veikko Vionojan, Armas Vainion, Juhani Palmun ja Soile Yli-Mäyryn. Kaikesta Palmun tuotannosta en ole niin kiinnostunut, mutta se mistä pidän, on värimaailma sekä pohjalaisen avaruuden ja tilan kuvaaminen. Soile Yli-Mäyryn teoksissa viehättää voimakkaat värit vaikka itselle abstraktio ei ole ollut koskaan oma juttu. Pidän enemmän figuratiivisesta taiteesta, koska siinä voi kertoa tarinaa.
Voitko nostaa jotain taideteosta tai taideteoksia, jotka ovat erityisesti vaikuttaneet sinuun tai inspiroineet sinua ?
Niitä on monta, mutta tässä voisin nostaa esille kolme:
Rene Magritte: Ihmisen poika. Pidän siitä, että Magritten maalauksissa on samaan aikaan yksinkertaisuutta ja syvyyttä. Teoksissa on tarinallisuutta ja arvoituksellisuutta, jonka teoksen nimi avaa. Esimerkiksi tässä teoksessa se kuinka “ihmisen poika” – nimen voi esimerkiksi liittää kuvassa olevan mystisen omenan Raamatun paratiisin kiellettyyn omenaan ja kuinka se on arkipäiväisessä hahmossakin läsnä. Mutta tähän on monia muitakin tulkintoja. Magrittella teos syntyy vasta katsojan mielessä ja teos haastaa vuorovaikutukseen katsojan kanssa.
Salvador Dali: Muiston pysyvyydestä (1931). Surrealismin klassikkoteos, joka pysäyttää joka kerta ja saa ajattelemaan.
Salvador Dali: Kansalaissodan ennakkovaroitus – Premonition of civil war (Soft construction with boiled beans, 1936). Teos joka sai minut kiinnostumaan surrealismista nuorena. Se on visuaalisesti todella vaikuttava ja siinä yhdistyy yhteiskunnallinen ja henkilökohtainen hienolla tavalla.
Onko mikään muu maalaustyyli kiehtonut naivismin lisäksi ?
Minua on aina kiinnostanut taiteessa rohkeus kurkottautua näkyvän ulkopuolelle. Ja siksi kuten aikaisemmin mainitsin niin surrealismi on ollut hyvin merkityksellinen. Siksi olenkin tuonut omiin naivistisiin teoksiini surrealistisia elementtejä. Samaa ajatusta, mutta hieman eri näkökulmasta on myös symbolismissa ja siksi se on myös kiinnostanut. Esimerkiksi voisi nostaa vaikka Hugo Simbergin tunnetut teokset.
Akryyli kankaalle, 2021
Mitkä teemat ovat juuri tänään eniten mielessä maalatessasi ?
Suvaitsevuuden ja avarakatseisuuden korostaminen on paljon juuri nyt ajatuksissani. Asun itse Lapualla ja hiljattaiset paikalliset tapahtumat liittyen sukupuolivähemmistöjen tapahtumien häiritsemiseen ovat painaneet mieltä. Koko alue on nähty negatiivisessa valossa muutamien ihmisten toiminnan vuoksi. Itse kaupungin mottona on jo pitkään ollut vahvuutena välittäminen.
Lisäksi itseen vaikuttaa myös Ukrainan sota ja siksi mielestäni on tärkeää korostaa töissäni rauhan symboleja. Taiteen pitää heijastaa omaa aikaansa.
Mikä ilahduttaa sinua tässä ajassa ?
Minusta on ollut hienoa nähdä kuinka näin vaikeina aikoinakin puhalletaan yhteen hiileen. Eurooppalainen yhteishenki ja yhteisten länsimaiset arvojen puolesta taisteleminen lämmittävät mieltä. Taistellaan yhdessä vapaan maailmaan puolesta ja on hienoa nähdä, että mustien pilvien lisäksi on myös auringonpaistetta
Mikä tekee sinut surulliseksi tässä ajassa ?
Se, että sotimista tapahtuu näinkin lähellä ja kuinka valtioterrorismi ja orwelilainen maailmankatsomus leviää vaikka toivoi sen jo olleen katoamassa.
Mitä annettavaa naivismilla on mielestäsi tälle ajalle ?
Toivon näkökulma, eli se että ei anneta periksi vaan uskotaan parempaan. Ajatellaan myönteisesti ja etsitään niitä pieniä valopilkkuja elämästä. Joskus voi unohtaa harmaan arjen ja antaa taiteen ilahduttaa – siinä on juuri naivismin voima.
Joskus tuntuu siltä, että edelleen monella on käsitys siitä, että taidenäyttelyyn pitää tulla puku päällä. Naivismi madaltaa kynnystä. Jossain määrin taide voi olla kirkon korvike.
Mihin suuntaan sinun mielestäsi naivismin taidemuotona pitäisi mennä ?
Minusta naivismin pitäisi olla kuin puu joka rönsyilee moneen suuntaan. Monimuotoisuudessa on naivismin voima. Pitää tulla erilaisia tyylejä ja ilmaisutapoja. Minusta ei kannata ripustautua “klassiseen naivismiin” vaikka sillekin on luonnollisesti oma paikkansa.
Digitaalinen taide – uhka vai mahdollisuus naivismille ?
Kuten edellä mainitsin naivismin voima on mielestäni monimuotoisuudessa ja kaikki uudet ideat ovat aina tervetulleita eli miksipä ei. Mielenkiintoista nähdä millaista voisi olla digitaalisesti tehty naivismi. Itse en ehkä ole vielä valmis siirtymään siihen suuntaan vaan pidän maalaamisesta. Mutta ehkäpä tulevaisuudessa… Yksi uusi mielenkiintoinen aspekti jonka digitaalisuus voisi tuoda on vuorovaikutteisuus – siinä on jotain kiehtovaa, jonka ympärille voisi rakentaa jotain.
Haastattelu tehtiin Iittalan Lasimäellä Kuvataiteen päivänä 10.7.2022.
Haastattelijana Juha Sipilä.
Lähteet:
Panu Hemmingin – kotisivu: http://www.panuhemminki.fi/index.php/fi/etusivu/
Henri Rousseau: https://fi.wikipedia.org/wiki/Henri_Rousseau
Veikko Vionoja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikko_Vionoja
Armas Vainio: https://fi.wikipedia.org/wiki/Armas_Vainio
Juhani Palmu: https://www.juhanipalmu.net/, https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhani_Palmu
Soile Yli-Mäyry: https://fi.wikipedia.org/wiki/Soile_Yli-M%C3%A4yry, https://www.soileyli-mayry.com/finnish.html
Rene Magritte: Ihmisen poika: https://en.wikipedia.org/wiki/The_Son_of_Man, yksityinen kokoelma
Salvador Dali – Muiston pysyvyydestä: https://www.moma.org/collection/works/79018, Museum of Modern Art, New York, USA
Salvador Dali – Kansalaissodan ennakkovaroitus- Premonition of civil war (Soft construction with boiled beans) : https://philamuseum.org/collection/object/51315, Philadelphia Museum of Art, USA