Nykytaiteen ja outsider-taiteen yhdistäjä tuli Iittalaan

Naivistit Iittalassa -kesänäyttelyn kuraattorina on aloittanut lukuisia nykytaiteen näyttelyitä kuratoinut Veikko Halmetoja. Tulevan kesän näyttelyn suunnittelu etenee hyvässä vauhdissa Iittalan puukoululla. Kesänäyttelyssä on mukana 40 tuttua naivistitaiteilijaa ja peräti 10 uutta nimeä.

Kuraattori Veikko Halmetoja sijoittaa naivismin nykytaiteen genreen. Alalajiksi hän nimeää outsider-taiteen, joka kuvaa kaikkea akateemisen taidekoulutuksen ulkopuolista taidetta. Outsider-taidetta ovat myös ITE-taide ja kehitysvammaisten taide. Näiden kahden taiteenlajin kanssa Halmetoja on ollut paljonkin tekemisissä.

Hän on kysytty kuraattori nykytaiteen näyttelyille. Ansiolistalla on Suomen suurimmat nykytaidenäyttelyt ja ITE-taiteen kuratoinnit. Esimerkkinä mainittakoon Mäntän kuvataideviikot 2018 ja Tommi Toijan retrospektiivi Omia kuvia. Jälkimmäinen oli esillä Hämeenlinnan taidemuseossa vuonna 2019 ja Salon taidemuseossa viime vuonna.

“Olen pyrkinyt yhdistämään akateemista ja outsider-taidetta. Naivistit Iittalassa -kesänäyttelyäkin varten minulla on ajatuksia, joiden toteuttamisen kolmen vuoden sopimus mahdollistaa”, Halmetoja sanoo.

40 tuttua, 10 uutta nimeä

Tähän asti naivistinen taide on kiertänyt Halmetojan polkuja, mutta nyt tutustuminen on alkanut todenteolla. Ensimmäisenä kesänä suuria mullistuksia ei ole luvassa. Näyttelyyn on valittu 40 tuttua taiteilijaa ja 10 aivan uutta. Taiteilijoiden nimilista löytyy jutun lopusta.

“Minulle naivismissa on tärkeää samat asiat kuin kuvataiteessa ylipäätään. Arvostan vilpittömyyttä ja pyrkimystä hyvään. Onneksi nämä ovat yleisiä piirteitä naivisteiksi itsensä luokittelevilla kuvataiteilijoilla”, kertoo Halmetoja.

Mukaan saattaa tulevina vuosina tulla tavallista enemmän keramiikkaa, sillä keramiikalla on aivan erityinen sijansa Halmetojan sydämessä. “Käsin rakennetuissa keramiikkaveistoksissa näkyy konkreettisesti tekijänsä kädenjälki ja materiaali on ikiaikainen”, Halmetoja selittää.

Veistoksia varten puukoululle rakennetaan ehkä uudenlaisia tasoja, joille voi turvallisesti sijoittaa teoksia. Halmetojan mukaan on hyvä, että näyttelyn tilaaja antaa raamit näyttelyn rakentamiselle. Toisaalta on myös hyvä, että kuratoitavia näyttelyjä on kolme, jolloin jotain uuttakin voi tulevina vuosina olla luvassa.

“Aikomukseni on tulevaisuudessa avata näyttelyn ovet myös erityistä tukea tarvitseville taiteilijoille. Moni kehitysvammainen ja autismin kirjon taiteilija lähentelee ilmaisussaan naivismin perinteitä”, suunnittelee Halmetoja.

Galleristin koti on täynnä taidetta

Veikko Halmetoja asuu Helsingissä ja pyörittää oman galleriansa Galleria Halmetojan toimintaa. Myös oma koti on täynnä taidetta, sillä jokaisella perheenjäsenellä on oma taidekokoelmansa. Taiteesta ei siis tarvitse väitellä, kun jokaisella on oma kokoelmansa, jota täydentää omien mieltymystensä mukaan.

No, toy-villakoira Fredin kokoelmaa täydentävät Veikko ja puolisonsa Jussi yhdessä, mutta ideana on valita siihen koira-aiheista taidetta. ”Jussi kerää taidetta aika puhtaasti sillä perusteella, mistä hän pitää, itse ostan jonkun verran taidetta myös sillä ajatuksella, että näin freelanceyrittäjänä eläketurvani on siinä kiinni ja teoksia pitää pystyy vanhempana myös realisoimaan”, Halmetoja naurahtaa.

Naivistit Iittalassa on näyttely, jonka ympärille on kasvanut mainio naivistimaalarien ja -veistäjien yhteisö. Yhteisön voima on siinä, että se elää vuosien saatossa. Uusia tulee mukaan, mutta vanhat eivät silti katoa. Kaikki eivät pääse joka vuosi näyttelyyn, koska uusillakin pitää olla mahdollisuus tulla esille. Välivuosi saattaa joskus myös inspiroida taiteilijoita uuden kokeiluun.

”On aina ikävä sanoa taiteiljalle, ettei hän mahdu näyttelyyn. Nykyisissä tiloissa ei kuitenkaan ole tilaa isommalle näyttelylle, joten ikävien uutisten kertominen on kuraattorin tehtävä. Onneksi aina voi hakea uudestaan seuraavana kesänä. Silloin vaihdetaan jälleen kymmenen taiteilijaa”, Halmetoja selittää.

Naivistit Iittalassa säätiöllä on myös Taidelainaamo, johon otetaan naivistitaiteilijoiden töitä esille. Esille pääsee myös Talvi-näyttelyssä, mikä voi helpottaa välivuoden kohdanneita.

Veikko Halmetoja tutummaksi:

2002–2007 kuvataidekriitikko Aamulehdessä.
2003–2007 Rosa Meriläisen eduskunta-avustajana.
2007–2010 Mäntän kuvataideviikkojen toiminnanjohtaja.
2010–2014 Helsingin Sanomien kuvataidekriitikkona.
2014 ArTAG -galleria yhdessä kumppaneiden kanssa.
2020 galleria muutti Kalevankadulle ja sai nimen Galleria Halmetoja.
Lukuisia luottamustoimia, muun muassa Kimmo Kaivanto -säätiössä, Suomen arvostelijain liitossa ja Mäntän kuvataideviikkojen hallituksessa.
Kuratoinut lukuisia museonäyttelyitä, muun muassa Tommi Toijan Omia kuvia Hämeenlinnan taidemuseolla.
Kajaanin Runoviikon tiedottaja vuodesta 2011.
Asuu Helsingissä ja Mäntässä puolisonsa Jussin ja toy-villakoira Fredin kanssa.

Uudet taiteilijat 2021:

Sini Aalto
Ira Grünfelder
Panu Hemminki
Stig Jansson
Ulla Kauhanen
Anne Leppänen
Tiina Paju
Tarja Rinta
Sirkku Salo
Miia Ylikoski

Taiteilijat 2021:

Pirjo Alatalo
Kaarina Alsta
Sergei Arhipov
Anita Backlund
Mia Bergqvist
Marit Björnegran
Stina Engvall
Margit Hakanen
Inka Hannula
Petra Heikkilä
Sinikka Hurskainen
Merja Hämäläinen
Minna Iso-Lähteenmäki
Kirsi Jalava
Arja Jäppinen
Maija Kanerva
Aimo Katajainen
Reijo Kivijärvi
Riitta Kolari
Ritva Korhonen
Yasushi Koyama
Lauri Lahtinen
Matti Laine
Sonja Lehto
Minna Lehväslaiho
Esa Leppänen
Seija Levanto
Talvikki Lusa
Salla Lylynoja
Luciana Mariano
Kati Mikola
Raija Männistö-Koski
Virve Niemi
Raija Nokkala
Kikka Nyren
Heli Pukki

Marjaana Orkoneva
Pirkko Pullinen-Valtonen
Helena Törmälä
Eino Viikilä