Suvi Vasaman veistoksia Naivismin talvessa

SUVI VASAMA – Saisinko kertoa?

”Saisinko kertoa?” -näyttelyyn kootut teokset on tehty vallitsevana pandemia-aikana. Teoksissa on erityisesti pinnalla nykyhetken koettelemuksien herättämät tuntemukset ja ajatukset, kuten tunne eristyneisyydestä tai näkymättömästä uhasta. Mukaan mahtuu kuitenkin myös iloa ja kiitollisuutta, sekä minuuden kohtaamista. Teosten naiivi nukkemaisuus on lohdullista ja saa synkätkin teemat esiintymään keveämmässä valossa.

Suvi Vasama on entinen hämeenlinnalainen, nykyään Helsingissä asuva paperitaiteilija. Hänen taidetaustansa juuret ovat nukketeatterissa, joka on kiehtonut Vasamaa nuoresta pitäen. Viehätys alaan kasvoi aikuisiällä, kun Vasama sai seurata teatterissa nukentekijänä työskentelevän äitinsä kädenjälkeä. Kiinnostus kasvoi niin suureksi, että se vei Vasaman Turun taiteen ja viestinnän oppilaitokseen, josta hän valmistui nukketeatteriohjaajaksi. Kun Vasaman äiti jäi eläkkeelle, siirtyi Suvi Vasama hänen paikalleen, Hämeenlinnan teatterin tarpeisto- ja nukentekijäksi. Tässä työssä Vasama pysyttelikin 20 vuotta.

Suvi Vasaman juuret teatterinukkejen parissa ilmenevät vahvasti hänen veistoksissaan, joiden teossa on hyödynnetty teatterissa opittuja taitoja. Veistokset on toteutettu paperilaminointitekniikalla, eli liimaamalla paperia kerroksittain. Ensin hahmosta muodostetaan pää ja kädet, jotka kiinnitetään rautalangasta valmistetun vartalon runkoon. Hahmon lopullinen ulkomuoto rakentuu tukirakenteiden, akryylimaalin ja lukuisten paperikerrosten myötä. Muotoiluprosessi on hidas ja työläs: Yhden veistoksen luomisessa vierähtää keskimäärin kaksi kuukautta.

Koska tekoprosessi on aikaa vievä, ehtii Vasama käymään läpi sen aikana laajan skaalan tunteita. Vasama ei suunnittele tai luonnostele teoksia etukäteen, vaan ne syntyvät hänen ajatuksistaan, joista muodostuu vuoropuhelu työskentelyn aikana. Vasama kokee, että teokset käyttävät hänen käsiään saadakseen oman äänensä kuuluviin. Jokaisella hahmolla on oma tarinansa, jonka hahmo haluaa välittää katsojalle.

Naivismin talvi -näyttelyssä on esillä myös pitkän linjan kuvataiteilijan Hannu Riikosen kaupunkimaalauksia 1980-luvulta sekä valokuvaaja Stefan Bremerin naivistisia valokuvateoksia 1970-luvulta tähän päivään. Alakerran saleissa on ihailtavana myös laaja kirjo Suomen nykynaivistien teoksia. Näyttelystä voi ostaa teoksia, ja osa on hankittavissa kotiin myös taidelainaamon kautta.